En mä ny itteeni välttämättä tyhmäks sanois mut aika saamaton mä oon ainakin 
Tännekki kirjotellu niin pirun ahkeraan että ihmisillä menee jo hermot kun kokoajan pukkaa multa uutta kirjotusta.. Kröhömm... Tai sitten ei.
Mun piti tänne vähän niinkuin raportoida sitä mun depressio hoitaja systeemiäki et mitenkä siellä menee jne jne muuta mukavaa, mut enpä ole sitten kuitenkaan saanu aikaseks yhtään mitään.
Njoo.. Noh kävinhän mä siellä hoitajalla tosiaan joo ja oli kyllä ihan mukava nainen siellä ja jutteli kovasti.
Harmi vaan kun se 45minsaa on loppuje lopuks aikas lyhkänen aika keskustella tälläin kun kuitenkin olis aikas lailla paljonkin tätä asiaa mistä voisi/pitäisi jutustella.

No juupa juu joo next thing.. Mulla on sairaslomakin päättynyt ja töissä ollaan taas. Pakko myöntää et oli kyl ihan oikee ratkasu multa kipittää hakeen saikkuu, on meinaan nyt ollu ihan eri fiiliksellä taas duunissa ja jaksanu muutenki paljon paremmin touhuta ja olla =)  Hyvä minä 
Hitto kun tässä olis tapahtunu niin paljon kaikkii juttui mitä olis voinu kirjotella ja raportoira tänne, mut prkl eihän sitä tässä nyt jaksa kaikkee kerralla kertoo.

Pakko siis tyytyä niihin tärkeimpiin juttuihin. Joo elikkäs töissä ollaan taas ihan jees ja äitikä ei saanu paperitehtaalta lopareilta kun siel oli ne jätti irtisanomiset taas. Yli puolet niitte osastolta sai kenkää mut äiti ei saanukkaa. Se oli jo ihan varma et nyt tuli lopputili kouraan ja rupes jo suunnitteleen mitä alkaa tekeen kun sen työt loppuu, mut eipä sitten loppunukkaan.

Diipadaipa sitten tuota noin niin veljen tytöllä on VIHDOINKIN ens sunnuntaina ne perhanan ristiäiset ja neiti saa nimen vihdoin ja viimein. Jo oli aikakin!! Siellä ne on vaan tapellu ja kinastellu siitäkin asiasta varmaan kaks kuukautta -.-  Missä pidetää ristiäiset ja ketä kutsutaa ja mikä nimeks tulee jne jne, kauhee sota ja tappelu kun yhet ei osaa päättää. Niin ja sain mä jopa pitää neitiä sylissäkin perjantaina kun oltiin naapurin Jannen synttäri pippaloissa. Oli muuten hauskat pippalot :)

Siitä tulikin mieleeni: Mulla on synttärit ensi viikon lauantaina! 
Jee jee vihdoiki seki päivä taas koittaa :)  Tosin yleensä mä vaan masennun kun synttärit lähenee, koska tähän asti lähes poikkeuksetta mun synttärit on AINA tavalla tai toisella menny pilalle ja loppu ilta on menny yksin itkiessä  Noh tällä kertaa mulle on ainakin tulossa vieraita, enkä ainakaan vielä ole tulossa kipeeks.. Just tosin olin vähä kipeenä joten tuskin saman tien tuun uudestaan. Kulta on luvannu ostaa mulle jonku kivan lahjanki ja äiti varmaan tekee mulle kakun. Nyt sit vaan peukut pystyyn ettei kukaan rupee kesken iltaa sit känniääliöks ja aiheuta ikäviä fiiliksiä kenellekkään.

Hitsi tää mun teksti on kohta ku sateenkaari ku klikkailen nää eri aiheista tulleet jutut erivärisiks..
Nooh toivottavasti en joudu siitä hyvästä hirteen.

Ainiin ja olihan mulla tässä pari viikkoo kauhee jee jee mä hypin riemusta fiilis, kunnes sitten eilen kävikin niin että murruin ihan täysin ja rupes oleen ihan möö möö fiilis...  Mun gerbunen oli raskaana, jee jee, vihdoinkin ja se oli vähän niinkuin mun ensimmäinen poikue, kun oon suunnitellu jo pitkään et alkasin kasvattajaks. Vihdoinkin siis oli sellanen naaras ja sopiva uros ja astuminenkin onnistu ja neiti rupes pullistuun ja paino nouseen aika lahjakkaasti. Kahen viikon päästä olis laskettu aika. Eilen punnitteen menin taas et näkee kuinka paino on noussu taas niin paskan vitut se ei sitten enää ollukkaa raskaan  Poikasiakaan ei kyllä näkyny yhtään missään, paino oli tippunu melkeen kaikki pois mitä oli ehtiny jo tulla ja mahakin oli lähes tulkoon kadonnut. Että tosi kiva.. Ilmeesesti se on saanu keskenmenon ja syöny ne kuolleet poikaset. Siinä vaiheessa kyllä melkeen itku tuli ku istuin sit tähän koneelle ja ihmettelin et mitä helkkaria  Vihdoinkin kun mä olisin saanu niit poikasia aikaseks ja olin ihan tohkeissani ja innolla odotin niitä ja jännitin ja ressasin niitä ni sit käy näin.

Noh.. Älköömme vaipuko synkkyyteen vaan häntä pystyyn ja eikun yrittämään uudestaan! =D

Tosin tähän ajatukseen pääsemiseen mulla kyllä meni pienoinen hetki.. Minäkun olen helposti masentuvaa tyyppiä tämän masennukseni kanssa niin ei oo helppoo yrittää aatelle mitään positiivista sillon kun jossain asiassa käy paskaset ja jää kusi käteen. Pakko se on sanoo kyllä vituttaa ja erittäin paljon, mut näitä sattuu se vaan on luonnon laki ja se on kovaa. Eiköhän tästä selvitä.

Mutta tuota jos mä nyt vaikka päättäisin tän sateenkaari sepostukseni ja jatkaisin tätä tarinointiani hieman myöhemmin. Muuten tästä tulee ihan törkeen pitkä teksti eikä kukaan jaksa lukee tätä enään xD