Olenko hieman saamaton välillä... Monta kertaa teki viikoloppunakin mieli kirjottaa tänne taas mut en sit kuitenkaan saanu kirjotettua. Eilenkin olis kovast tehny mieli kirjottaa mut ei sit ehtinyt ja illalla ei taas saanu aikaseks alkaa kirjottamaan kaikkee mitä on ollu mielessä.  Varoitus heti alkuun tästä voi tulla pitkäkin kirjotus.

 

Kappas töllöst tulee jokikyttä :) vaaau Bruce Willis 

Lauantaina juhlittiin tosiaan iskän synttäreitä. Ihan vaan pienellä porukalla mun vanhempien luona. 
Porukoitte piti mennä jonkun niiden tutun hautajaisiinkin sillo aamulla niin äiti soitti mulle sitten kun ne pääsi sielt kotiin. Sovittii aikasemmi et ilmottaa sitten ku ovat kotona ni voidaa mennä sit sinne jo ku äiti tarvi vähä apua järjestelyissäki. Äiti oli tehny jo kakun valmiiks ja iskä laittanu pihvit marinoitumaan, joten mä sain sit auttaa ruokien laittamises ja tehä makaroonisalaatin iltaa varten. Loppujenki vieraiden tultua ohjelmassa oli grillausta ja syöpttelyä. Hyvää ruokaa nam nam xP Hirvenliha pihvejä iskän omassa marinaadissa jonka se tekee tosi hyvin. Uusia pottuja ja voikastiketta, salaattia, grillattua makkaraa yms muuta lisuketta.

Äitin tekemää kakku oli tosi hyvää :) tarpeeks kostee ja mehukas. Se oli sellanen hedelmäinen kakku, kun oli kaiken laisia hedelmiä laitettu täytteeksi ja päälle mansikoita koristeeksi. Just semmosta kakkua mistä mä tykkään. Ei ollu es hirveetä kerrosta kermavaahtoo päällä, mikä oli tosi hyvä kun mä en hirveesti tykkää kermavaahdosta. Varsinkaa jos sitä on semmonen kahen sentin kerros niinku kaupan kakuissa ja monissa leipomonki kakuissa on.

Tarjolla oli myös siidereitä ja olutta, pientä suolasta naposteltavaa ja jonku verran viinaksiakin. Siellä istuttiin ja vietettiin iltaa ja saunottiin myös. Oli tosi mukavaa. Naapurin mieskin kävi juomassa olusen, kun iskä huusi sille niitte rappusilta et tuu kaljalle välillä. Hehhee.. niin perinteistä meiän iskää 

Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava ilta. Lukuun ottamatta sitä kun mun tädin mies joka ei ollu lähteny tädin mukaan sinne, ilmestyikin myöhemmin paikalle jo valmiiksi hienoisessa humalassa ja hieman ei mukavassa mielentilassa... Niillä oli ollu aikasemmin tädin kanssa jotain pientä riitaa niin se mies sitten päätti myöhemmin illalla alkaa puimaan sitä hässäkkää siellä kun olisi pitänyt juhlia ja viettää mukava ilta.

Toinen miinus oli se kun mä lähin sit aikasemmi nukkumaan kun rupes väsyttään kamalas sit kuitenkaa saanu nukuttua sen tädin miehen paasaukselta joka kuulu olkkarasti niin hyvin sinne meidän huoneeseen. Sit jouduin hakemaan ja suostuttelemaan oman mieheni takaisin sisälle ja nukkumaan kun se meni sitten kuitenkin ottamaan sen pari liikaa niin sitten se jumpittaminen alko. En jaksa koko juttua kertoa nyt tässä, mut sen verran että mieheni otti vähän itteensä toisten puheista ja lähti ulos istumaan eikä sitten meinannu millään tulla sisälle takasin kun muut muka vittuilivata hänelle ja minä en muka rakasta häntä yms yms.. Eli sitä ihan perinteistä puhutaan mitä sattuu potaskaa kun on juotu liikaa ja kaikki on muka huonosti juttua..  

Sinä yönä ei tullu nukuttua kovin hyvin kun tuo ihana mieheni oli miten sattuu poikittain siellä sängyssä joka on muutenkin hieman ahdas meille. Olin niin kiukkuinen mieheni öisestä käytöksestä ja puheista ennen nukkumaan menoa että olin jo melkein päättänyt raivota hänelle kun pääsemme vihdoin kotiin. Herättiin sit kuitenkin suht ajoissa ja syötiin vähän edellis illan rippeitä aamupalaksi. Jonkun aikaa löhöiltiin porukoitte sohvalla ja äiti käski sitte syömään. Miehelläni oli hienoinen päänsärky, mistä on ollut kyllä yhtään yllättynyt ottaen huomioon sen juomisen mitä edellis iltana oli. 

Syötiin ja hetken päästä kasattiin kamamme ja lähettiin kotiin rauhottumaan. Jo oli aikakin. Illalla jo kirosin itekseni et olis pitäny kuitenkin vaan mennä käymään siellä ja tulla yöksi kotiin. Oli sen verran ahdistunut olo silloin yöllä kun yritin nukkua.. Enkä päässyt edes koneelle kirjoittamaan tai mitään mikä olisi ehkä helpottanut pikkuriikkisin sitä tunnetta.

Kotona se sunnuntai päivä menikin sitten enimmäkseen lepäillessä ja oman kullan kainalossa nukkuessa. Illalla sitten katseltiin leffoja ja csi:tä töllöstä. Ja jätin sen raivoomisen väliin vaikka olinkin ollut niin kiukkuinen.

Ja sitten maanantai..

Mulla oli autolle aika sinne huoltoon, kun siihen piti vaihtaa vetoakselin nivelen suojakumit. Sitä ennen oli aika samaan huoltoliikkeeseen mun miehen autolle kun siinä oli kanssa ne kumit kulunu ja takapyörän laakerit löysällä. Jouduin siis heräämään aikaisin et ehditään sinne huoltoon noitten autojen kanssa.

Huollostta vähän venähti kun miehen autossa oli niin tiukassa ne kumit ettei se päässy heti vaihtaan niitä joten lähettiin sitten syömään vielä ennenkö saatiin mun auto sinne. Oli se mukavaa kun ei ollu pahemmin rahaa nii yrittää sitten kuluttaa sitä aikaa jossain siinä kaupungilla sillä välin kun auto on huollossa. Pari tuntia per auto kuitenkin. Mun auto kun saatiin vihdoin sinne niin mentiin shellille kahville ja istuttiin siellä sitten yli tunti kuluttamassa aikaa kun ei keksitty enää muutakaan. Kirpparitki oli jo kierretty.

Vihdoinkin kello tuli neljä ja pääsi hakemaan mun autonkin huollosta, mut sit jouduin meneen sinne heti takasin kun auto piti ihan kummallista ääntä kun lähin ajaan. No ei siinä sit mitään isompaa ollu joku suojapelti renkaassa otti kiinni ja piti sen hankaavan äänen. Se oli äkkiä korjattu ja päästiin vihdoin lähteen kotiin. Kävin sitte taas ruokkimassa veljen muijan kaninki, kun ne on vieläkin siellä sairaalassa.

Nyt ne on ollu Helsingissä pari viikkoo kun vauvalta leikattiin jotain munuais tiehyeitä. Ne oli kai jotenkin liian ahtaat tai jotakin, en mää oikein tiedä kun ei ne oo pahemmin kertonu mistä on kyse. Kuulema huomenna katsotaan kun lääkitys loppuu niin saattaa ehkä päästä kotiin.

Toivottavasti nyt pääsisivät sitte pian kotiin vauvan kanssa eikä tarvis enää lähtee sairaalaan takasin. Eihän se ollu kotona täällä kuin yhden viikonlopun kun joutuvat sit viemää takas sairaalaan tota leikkausta varten. Nyt se on kuulema ollu niillä asuntolassa ja ovat käyneet sitte joka päivä sairaalassa tutkittavana yms et siinä mielessä vaikuttaa jo ihan hyvältä tilanne.

Voi että toi Bruce on sitten ihana 
Toi jokikyttä menee vieläkin töllössä. Sivu silmällä sitä tässä samalla seuraillut ja näyttää siltä että alkaa loppumaan piakkoin tuokin elokuva. Olen tämän leffan joskus aikoinaan jo nähnytkin pariin kertaan. Tää on näitä tämmösiä mistä iskäkin kovasti tykkää ja sen kanssa mä olen tämän aika varmaan ekan kerran kattonukkin 

Lauantai yönä kun kävin yhdessä välissä ulkona tuulettumassa. Se tädin mies yritti antaa jotain elämää suurempia parisuhde neuvoja mistä ei saanu kyllä oikeen mitään tolkkua.. En jaksanu sitten enää kuunnella sitä pahemmin ja kaipasin jo hieman omaa rauhaa ja hiljasuutta niin menin hetkeks ulos kuistinrappusille istumaan. Olisin menny terassille mut siellä sato niin jäin siihe rappusille katoksen suojaan. Siinä istuessani pimeessä sateen ropistessa pelti kattoon ja kastellessa kaiken, mitä lähistöllä näkyi, mä muistin aivan yhtäkkiä kuinka paljon mä joskus pidin sateesta.

Silloin aikoinaan kun mä asuin vielä kotona ja olin aika masentunukkin. Mä lähdin aina ulos sateeseen kävelemään kun oli oikein ahdistava fiilis. Kävelin vaan ja kävelin. Kävelin ja kävelin. Pitin sitä syrjäistä hiekkatietä jonka varrella mun vanhempien talo sijaitsee. Kävelin siellä keskellä metsää sateessa. Keskellä sitä hiljaisuutta. Se oli aina niin rauhoittavaa ja mulle tuli siitä parempi olo.

Mä tykkäsin muutenkin sateesta. Sitä oli kiva katsella mun huoneen ikkunastakin tai vaikka autossa kun oltiin matkalla jonnekkin ja sade valui pitkin auton sivu ikkunaa. Mä en välittäny yhtään jos kesken kaiken alko sataa vaan jatkoin kaikessa rauhassa sitä mitä olin tekemässäkin vaikka olisin kastunu läpi märäks.
Miksi siis nyt istuin siinä rappusilla jotta välttyisin kastumiselta??