Minun piti kirjoittaa tämä juttu jo eilen, mutta enpä sitten kuitenkaan jaksanut.. Eli siis  en vain saanut aikaiseks kun olen niin laiska ja saamaton. Aika onnetonta.. Blogini suurin ongelma onkin kirjoittajan laiskuus blogin päivittämisessä, mutta hope so u can forgive me.  Ja sorry jos en nyt kirjottanu ihan oikein.  

Lähinnä tässä olisi nyt siis tarkoitus purkaa viime aikaisia ajatuksiani ja tunteitani, toisinsanoen siis vuodattaa. Kaikki on aivan sekaisin täällä päässä.. ELämäni on totaalisesti sekaisin.

Olen rahaton,
olen työtön,
olen kortiton,
olen masentunut,
olen ahdistunut,
olen väsynyt,
olen tyytymätön,
olen kyllästynyt,
olen onneton,
olen veloissa,
olen kivuissani,
olen nauttinut,
olen ihastunut,
olen kamala,
olen paha,
olen...
Sekaisin.

Tulikohan siinä nyt kaikki... Jaa'a enpäs tiedä, mutta kai siinä oli tärkeimmät. Minulla on ollut skolioosi lapsesta asti ja niille jotka eivät tiedä niin lyhyesti voin mainita että, se on selkärangan vääristymä. Tosin sanoen mutka selkärangassa. Joka taas aiheuttaa ryhdin huonontumista ja selkäsärkyjä. Eipä ole aikoihin vaivannut minua  mutta nyt sunnuntaina iski pitkästä aikaa ja rupesi selkää särkemään. Välillä tuntui särkevän lantiossakin. Tänään on parempi päivä sen kannalta.. Ei pahemmin särje.


Minulla ei ole tällä hetkellä lainkaan ajokorttia, koska menin erittäin erittäin, siis helvetin hienosti missaamaan kakkosvaiheen!! Hieman vituttaa siis.. Jouduin hakemaan uuden ajoluvan poliisilta ja pulittamaan siitä hyvästä 60€ jonka jälkeen minun pitäisi nyt tässä jossain vaiheessa mennä uudelleen kirjallisiin ja sen jälkeen taas inssiin kuorma-autolla, jollaista en ole ajanut kahteen vuoteen.. Tämän jälkeen saan taas tämän ihanan väliaiksen kaksi vuotta voimassa olevan ajokortin jonka jälkeen pitää yrittää muistaa taas mennä sinne kakkosvaiheeseen.

Olen ajatellut, että minun ja Tommin olisi viisainta erota, mutten tiedä miten hänelle saisin asian ilmaistua siten että vältyttäisiin turhilta sodilta. Niitä minä en nimittäin kauheasti jaksaisi. Olen miettinyt ja vääntänyt ja kääntänyt tätä asiaa vaikka mitenkä päin, mutta aina tulen kuitenkin lopulta siihen tulokseen etten minä vain yksin kertaisesti ole onnellinen Tommin kanssa. Tällä hetkellä, niin kamalaa kuin se onkin, olen vältellyt asian esille ottamista oman rahattomuuteni vuoksi. Kuten olen aiemmin kertonut sain sossusta rahaa tammikuulle, kun odottelin liiton päätöksiä. No nyt minulle sitten vihdoin tuli tammikuulta ne liiton rahat ja sossupa tietenkin vei ne kaikki, joten minulle ei jäänyt rahaa edes sen vertaa että olisin pystynyt maksamaan oman osanu vuokrasta. Tommi suostui sitten maksamaan koko vuokran tältä kuulta.  

Toinen asia on tämä minun kortittomuuteni.. Minä olen tällä hetkellä erittäinkin riippuvainen Tommista. Ilman häntä minulla olisi jäänyt tämän kuun vuokra maksamatta.. Sen lisäksi että minulla jää kaikki laskut maksamatta joista osa onkin jo perinnässä näiden rahojen venaamisten takia. Vituttaa.. Ahdistaa.. Ennenkaikkea tressaa ihan saatanasti! Jos tätä raha ongelmaa ei olis niin mäkin jakselisin varmaan huomattavasti paremmin, vaikka näitä muita ongelmia onkin.

Olen masentunut ja ahdistunut. Ajatukset pyörivät päässäni ja välillä päässäni ei liiku enää yhtään mitään. Pelkkä tyhjyyden tunne ja olen aivan turta. Syön taas lääkkeitäni. Molempia. Normaalia masennus lääkettä ja iltaisin untaparantavaa, joka ainakin mulla laittaa väsyttään ja saan paremmin nukuttua. Olen niin kyllästynyt kaikkeen etten jaksa enää edes ajatella. Olen ärsyyntynyt. Niin ärsyyntynyt etten jaksa enää välittää. Minua ahdistaa kun Tommi tulee "liian" lähelle... Tuntuu että tukehdun. Minulla ei ole tarpeeksi tilaa, minä en pysty hengittämään. Siinä yksi aika hyväkin syy miksi olen ajatellut eroamisen olevan parasta meille.

Kaikkien vähäpätöisten ongelmieni lisäksi minä olen kaiken lisäksi ihastunut toiseen mieheen. Olen aivan kamala! Miten minä saatoin! Mikään pettäjä tyyppihän minä en todellakaan ole, pakko tehdä se selväksi heti tässä vaiheessa ennenkuin kukaan ehtii niin kuvitella. Tuntuu ihan hirveeltä tämmönen... Olen yhden kanssa ja olen ihastunut toiseen.. ehkä jopa rakastunut.. Missä vaiheessa ihastus muuttuu rakkaudeksi??  En saa häntä mielestäni vaikka kuinka yritän olla ajattelematta häntä, niin silti hän vain palaa aina uudelleen ja uudelleen mieleeni. Valvon kun en pysty ajattelemaan muuta kuin häntä ja näen jopa unia hänestä. Nukahtaessani toivon hänen olevan vieressäni. Toivon näkeväni hänet taas pian. Kyttään kännykkääni ja toivon että siihen tulisi viesti.. Häneltä. Tätä on kestänyt jo pidemmän aikaa ja tuntuu että pahenee vain. Olen kirjoittanut hänestä aiemminkin.

Lauantaina meille tuli kavereita käymään Tampereen suunnalta. Tein makaroonisalaattia ja ostin illaksi hornetteja ja patenkoja. Oli meillä muutakin pientä naposteltavaa. Ohjelmassa oli myös sauna yhdeksältä. Perus ryyppy ilta ystävien kanssa. Näin pitkästä aikaa erään rakkaan ystävänikin ja miehelleni tuli myös hänen kavereitaan. Silloin näin taas hänet.. Yöllä Tommi meni nukkumaan meitä muita aikaisemmin kun hänelle tuli huono olo. Me muut jäimme vielä katsomaan kauhu leffaa pimeeseen olkkariin. Marge ja Ari makasivat sylikkäin sohvalla. Joona istui toisella sohvalla kalja kourassa. Minä makasin sohvalla Margea ja Aria vastapäätä ja Mark istui nojatuolissa minusta etuviistossa oikealla. Näin hänet sivusilmällä kokoajan kun katsoimme leffaa.  Välillä huomasin hänen vilkuilevankin minua. Leffan jälkeen minä ja Mark mentiin tupakille ja sillä välin Ari ja Marge heräilivät sohvalta johon molemmat olivat nukahtaneet leffan aikana. Joona lähti kotiin.

Minä rupesin kattoon mihin kukakin menee nukkumaan. Mark tulikin sitten jo tänne meidän ns vierashuoneeseen, jossa nytkin istun koneella. Margelle hain tyynyn ja peiton ja levitin mun vuodesohvan. Ari päätti mennä siihen Margen viereen nukkumaan. He tapasivat ekan kerran sinä iltana. Minä vähän siivoilin valmiiksi ettei jää kaikki aamuksi. Pesin hampaatkin siinä samalla. Keräilin pulloja ja tölkkejä kaappiin, laitoin lautaset tiskialtaaseen ja keräilin pullonkorkkeja lattioilta. Läysin vielä yhden lonkerobackin pahvin olkkarista ja jostain syystä päätin tuoda sen gerbuille tänne valmiiksi vaikka tiesin että Mark eli hän oli täällä jo nukkumassa. Koko kämppä oli pimeenä leffan katselun jäljiltä ja kun kaikki olivat alkamassa nukkumaan niin mitä sitä turhaan valoja laittelemaan.  Hän liikahti sängyllä minun tuodessani pahvia gerbuille joten totesin vain ohimennen että " ai sä oot viel hereillä" johon hän sitten vastasi jotain tyyliin joo.

En oikein ole varma miksi mutta istuin hänen viereensä sängynlaidalle. Hän siis makasi jo peiton alla. Luulisin että olin aikeissa tarkistaa että kaikki on ok. Teinhän niin Arin ja Margenkin kohdalla. No siinä muutama sana vaihdettiin illasta ja jotenkin hänen kätensä eksyi vatsalleni ja tuntui kuin hän olisi yrittänyt vetää minua lähemmäs itseään. Pian hän nosti toisen kätensä niskalleni ja hyväili sitä. Sain siinä pienen niska hieronnankin kun hän huomasi että minulla on niska ja hartiat ihan super jumissa!  Voi hitto kun se tuntukin niin mukavalta.. Kaikki mitä hän teki ja kaikki mitä hän sanoi.. Olen tiennyt jo pitkään hänen olevan jollain tapaa minusta kiinnostunut, enkä kyllä voi kieltää olen minäkin lähes alusta asti pitänyt hänestä. Mieleni teki niiiiiin kamalasti vain kaatua makaamaan siihen sängylle hänen viereensä ja nauttia olostani aamuun asti. Mutten voinut. Tommi nukkui viereisessä huoneessa.. Enkä minä muutenkaan pysty sellaiseen kun olen suhteessa toisen kanssa.  Kamala kun minä olen ihan kamala ihminen!  

Nyt olen taas kerran valvonut oikeen tosissaan ja ikävöinyt häntä... Tälläkin hetkellä minä kaipaan häntä. Mä en tiedä mitä mä tekisin. Kaikki on niin sekavaa. Kaikki on niin kamalaa täällä. Tahtoisin vaan olla jossain muualla. Muutenkin mulla on ollut aika usein sellainen olo et tahtoisin vaan kadota jonnekkin ja olla aivan rauhassa.  

Minä olen aivan totaalisen sekaisin!