Hän tulee meille huomenna... Ja aikoo olla kuulema maanantaihin asti.. Rupes päässä jyskyttään kun kuulin. Kuulema aikoo Tommin kanssa lähtee aamusta tonne kaupunkiin kyseleen töitä ja asuntoja myöskin. Aikoo nyt sitten ilmeisesti kuitenkin kovasti muuttaa tänne johonkin lähelle. Kauheeta. Tai siis hienoo. Oikeestaan ihan kivaa, mut en tiiä miten siinäkin sitten käy jos nähdään useemmin.

Hankalaa tää elämä välillä. Taitaa tulla taas hankaluuksia tästäkin viikolopusta.
Oon aika varma et jälkeen päin Tommi taas vittuilee mulle kaikesta mitä on mukamas tehnyt, vaikka oikeasti en olisi tehnyt yhtään mitään. Joskus tuntuu että hän on niin kamalan mustasukkainen ja ehkä jopa vainoharhainen. Kun välillä tulee vittuilua jo siitä kun juttelen jonkun vanhan koulukaverin kanssa jota en ole nähnyt kohta kymmeneen vuoteen.. Siis mies henkilön. Heti tulee jotain tyyliin täällä sä vaan taas miesten kanssa kirjottelet ja muuta.

Toisaalta on kyllä ihanaa kun hän tulee taas käymään, minun on kyllä pakko myöntää että on ollut hieman ikävä.
Vaikka eihän minulla saisi olla. Mutta minkäs sitä pieni ihminen suuressa maailmassa tunteilleen mahtaa.

Koitan ehtiä kertomaan jossain vaiheessa viikonlopun aikana miten on mennyt ja muutenkin tuntemuksiani. Nyt ei kauheasti viitsi kirjoitella enään kun lupasin lähteä iskän talolle maalaamaan aamulla. Ainiin Hänkin tulee jo aamulla. Lähtee kuulema yhdeksän aikaan ajamaan tänne päin, eli on siis jo täällä kun minä tulen kotiin.